Jyväskylän kaupunginhallituksen talousarvioesitys 9.11.2023 tähtää talouden tasapainoon

Budjetin loppusumma 660 miljoonaa euroa

Määrärahamuutosten jälkeen kaupunginhallituksen esitys valtuustolle vuoden 2024 talousarvioksi sisältää toimintatuottoja noin 96 miljoonaa euroa ja toimintakulut lähes 426 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan kaupunginhallituksen esityksessä 94,5 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallituksen esitys ei muuta kaupunginjohtajan esityksen tulostavoitetta. Talousarvioesityksen mukaan kaupungin talous toteutuu vuonna 2024 noin -7,1 milj. euroa alijäämäisenä. Kaupungin lainakanta on 435 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja sitä on 2931 euroa asukasta kohti. Lainakanta ei kasva kaupunginjohtajan esitykseen nähden. Vuoden 2024 verotuloennusteen mukaan kaupunki saa kunnallisverotuottoja vuonna 2024 noin 247,7 miljoonaa euroa. Yhteisöverotuottoja ennustetaan vuodelle 2024 noin 30,9 miljoonaa ja kiinteistöveroja 59,5 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 30,2 miljoonaa euroa

Yksimielinen esitys käyttötaloudesta syntyi kaupunginjohtajan muutetun esityksen ja hallituksen omien esitysten pohjalta

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää sivistyspalveluihin 3 050 000 euron lisäystä, josta 2 865 000 euroa kohdentuu kasvun ja oppimisen palveluihin ja 185 000 euroa kulttuuripalveluihin kirjastoverkon säilyttämiseksi.

Esitykseen sisältyy lukiokoulutuksen tuen 500 000 euron lisäys kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen nähden. Lukiokoulutuksen tukeen esitetään kokonaisuudessaan 1,1 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksen tuen määrää arvioitiin koulutuskuntayhtymä Gradian viimeisimmässä neljännesvuosiraportissa ennustettuun positiiviseen tulokseen pohjautuen. Kuntayhtymän ylijäämäkertymä on merkittävä ja kasvaa edelleen kuluvan vuoden positiivisen tuloksen myötä. Kaupunginhallitus näkee, että tämä lukiokoulutuksen tuen taso yhdistettynä Gradian hyvään tulokseen turvaa lukiokoulutukselle vähintään nykytason.

Kaupungin omaksi toiminnaksi siirtyvän yksityisen varhaiskasvatusyksikön Punapaulan siirtymisen kustannukset, 365 000 euroa, lisätään talousarvioon teknisenä muutoksena.

Muilta osin sivistyslautakunta päättää määrärahakohdennuksista käyttötaloussuunnitelmassaan.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluihin kaupunginhallitus päätti esittää 400 000 euron lisäsopeutusta kohdentuen kulttuuripalveluihin. Lautakunta tekee tarkemmat kohdennukset palveluittain käyttötaloussuunnitelman yhteydessä.

Sepänkeskuksen toiminta turvataan kehittämällä toimintamallia kaupungin omana toimintana.

Kaupunkirakennepalveluihin kaupunginhallitus päätti esittää 1,4 miljoonan euron muutoksen toimintakatteeseen sisältäen tulolisäykset ja menosopeutuksia. Nämä kohdennetaan käyttötaloussuunnitelman yhteydessä.

Elinkeino- ja työllisyyspalveluihin kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti 250 000 euron ja konsernihallintoon 100 000 euron muutokset toimintakatteeseen kohdennettaviksi käyttötaloussuunnitelmissa.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti osinkotulojen nostamista 900 000 eurolla kaupunginjohtajan alkuperäiseen talousarvioesitykseen nähden.

Talousarvioesitykseen tehtiin tekstimuutoksia

Kulttuuri- ja liikunta-avustuksiin tehtiin yksimielinen tekstimuutos: ”Kompensoidaan kulttuuriavustusten pienennystä lisäämällä toiminnallisiin tavoitteisiin kaupungin linjaksi hankkia tilaisuuksiin ja tapahtumiin kulttuuripalvelut (esiintyjät jne.) ensisijaisesti paikallisilta toimijoilta.”

Kaupunkirakenteen toimialalle Meri Lumela (Vihr.) esitti Arto Lampilan (Vihr.) kannattamana toiminnallista tekstimuutosta: ”Pyritään siihen, että ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto ei vaikuta merkittävästi joukkoliikenteen lipputuloihin tai muuten merkittävästi palvelutasoon.” Lumelan esitys hävisi äänestyksen kaupunginjohtajan pohjaesitykselle äänin 7-6, joten kaupunginjohtajan pohjaesitys jäi voimaan.

Kaupunkirakenteen toimialalle esitettiin myös Joni Parkkosen (PS) esittämänä ja Timo Lehtosen (PS) kannattamana tekstimuutosta: ” Kaupunki purkaa omistamiensa metsien suojelua niin, että vain erityisen arvokkaiden alueiden suojelu jatkuu. Samalla tuhoutumisvaarassa olevan puuston myyntiä nopeutetaan.” Parkkosen muutosesitys hävisi kaupunginjohtajan pohjaesitykselle äänin 10-3, joten kaupunginjohtajan pohjaesitys jäi voimaan.

Investointiohjelma hyväksyttiin kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaisesti

Investointiohjelma hyväksyttiin kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti kahden äänestyksen jälkeen. Keskustelun aikana:

1. Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana että ”Teatteritalon peruskorjausta sekä kulttuurihankkeen aloitusta siirretään kolmella vuodella eteenpäin. Lyseon päärakennuksen peruskorjausta aikaistetaan vuodella.”

2. Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana muutosesitys kunnallistekniikan investointiohjelmaan: ”Kunnallistekniikan vuotuista investointitasoa madalletaan 2 M€.”

Molemmat esitykset hävisivät äänestyksissä kaupunginjohtajan pohjaesitykselle äänin 11-2, joten kaupunginjohtajan pohjaesitys jäi voimaan.

Tytäryhtiöiden kohtaan Ira Vainikainen (Vas.) esitti, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle kaupunginjohtajan muutetussa pohjassa esitetty osinkotuottovaatimus 1,2M€ poistetaan. Esitys raukesi kannattamattomana.

Ensi vuoden talousarvion hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto 27.11.2023

Kaupunginhallituksen esitys talousarviosta etenee seuraavaksi kaupunginvaltuustoon, joka päättää Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarviosta 27.11.2023.

Kun talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, lautakunnat ja johtokunnat tekevät lopulliset määrärahakohdennukset oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmissa viimeistään joulukuun aikana.

Talousarviokokouksessa käsiteltiin myös neljä valtuustoaloitetta

Kaupunginhallitus käsitteli osaltaan vastaukset neljään valtuustoaloitteeseen ja ehdottaa valtuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteiden johdosta suoritetut toimet riittäviksi.  Kaisa Garedewin valtuustoaloitteesta lasten kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta äänestettiin, sillä Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattaman asian palauttamista uudelleen valmisteluun, mutta pohjaesitys jäi voimaan äänin 8-5.

Valtuustoaloite mopomiitistä Jyväskylään

Joonas Könttä (kesk.) ja Janne Luoma-aho (PS) sekä 42 muuta valtuutettua ovat tehneet 29.8.2022 valtuustoaloitteen nuorten mopomiitin saamiseksi Jyväskylään. Valtuutetut peräänkuuluttavat aloitteessaan nuorten turvallisen harrastamisen areenoita, joiden kautta voidaan omalta osaltaan edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut eivät tue ajatusta pysyvästä, vapaassa käytössä olevasta mopoalueesta oikeudellisiin ja vastuukysymyksiin liittyen. Sen sijaan Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ovat kiinnostuneet järjestämään yhdessä nuorten ja viranomaisten kanssa yksittäisiä mopoilutapahtumia.

Kesäkuussa 2023 nuorisopalvelut järjesti ensimmäisen virallisen mopomiitin yhteistyössä mopoilevien nuorten, Sisä-Suomen poliisin, pelastusviranomaisen sekä kaupungin kaupunkirakennepalvelujen kanssa. Killerillä järjestetty tapahtuma sujui hyvin: tapahtuma tavoitti noin 250 kävijää, ja tapahtuma osoittautui turvalliseksi myös ajosuoran ja taitoajoon tarkoitetun toiminnan osalta. Aktiivinen nuorten ryhmä toteutti tapahtuman nuorisotyöntekijöiden ohjauksessa. Nuorten hankkimien tapahtumasponsoreiden tuen ansiosta varsinaiset kustannukset olivat vain n. 1000 euroa. Lisäksi kesällä otettiin käyttöön liikkuva verstas. Verstas on peräkärry, joka on varustettu työkaluilla ja pienimuotoisella verstastoimintaan soveltuvalla kalustolla. Kesällä 2023 toiminta hoidettiin tilapäisen henkilöstön voimin. Verstas on liikkeellä vuosittain ajokauden aikana. Vakiinnuttaa Liikkuvan verstaan -toiminnan talousarvion sallimassa laajuudessa. Toiminta tarjoaa mopoileville nuorille mahdollisuuksia mopon huoltamiseen, nuorisotyölliseen kohtaamiseen ja toimintaan niillä alueilla, missä mopoilevat nuoret vapaa-aikaansa viettävät. Kolmanneksi nuorisopalvelut selvittää osana palveluverkkosuunnitelmaansa moottorihallin perustamisen mahdollisuuksia kantakaupungin alueelle. Selvitys toteutetaan yhteistyössä nuorten työpajatoiminnan kanssa, joka omalta osaltaan kartoittaa nuorten teknisen työpajan perustamisen edellytyksiä ja rahoitusta. Selvityksessä on huomioitava kokonaistoiminnan laajuus ja sen vaikutukset talousarvioon.

Valtuustoaloite hulevesimaksujen poistamisesta Jyväskylän kaupungin kiinteistöiltä

Mika Nousiainen (Jyväskylä – Mika Nousiainen) ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet 20.1.2023 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat hulevesimaksujen poistamista Jyväskylän kaupungin kiinteistöiltä. Valtuustoaloitteen mukaan maksu on täysin perusteeton kuluerä kiinteistöjen omistajille, ja sitä ei olisi pitänyt koskaan hyväksyä.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että kiinteistöt ovat maksaneet Alva-yhtiöt Oy:lle vähintäänkin vastaavansuuruisen maksun hulevesien käsittelystä jo ennen hulevesimaksun käyttöönottoa 1.1.2018.  Lisäksi osa hulevesijärjestelmien kunnossapitoon käytettävästä rahoituksesta on katettu ja katetaan nykyisinkin verovaroin. Hulevesimaksun poistaminen edellyttäisi maksulla saatavan tuoton kattamista verorahoituksella. Jos maksu poistettaisiin, käyttötalouden puolelle tulisi osoittaa jo vuodelle 2024 yhteensä 3 170 000 euron lisärahoitus. Hulevesimaksun poistaminen ei ole mahdollista ilman käyttötalouteen osoitettavaa lisärahoitusta.

Valtuustoaloite määräaikaisille opettajille maksettavasta kesäloman ajan palkasta

Elma Hyöky (Vihr.), Vilma Viitasaari (Vihr.) ja 33 muuta valtuutettua tekivät valtuustoaloitteen 31.10.2022, jossa esitetään, että koko lukuvuoden ajan työskennelleille määräaikaisille opettajille maksetaan jatkossa palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka viranhaltija palaisikin töihin.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että Jyväskylän kaupungin talouden sopeuttamistarpeessa määrärahojen kohdentaminen oikein on entistä tärkeämpää myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Kesäajan palkan maksaminen sijaisille ei vahvista kaupunkistrategian mukaisen tavoitteen saavuttamista, vaan tilanne voi olla päinvastainen, mikäli sijaisten palkkakustannukset tulisi kattaa täysin tai osittain talousarvion puitteissa ilman erillistä määrärahan lisäystä. Jyväskylän kaupunki noudattaa lain ja virka- ja työehtosopimusten kirjauksia määräaikaisten opettajien palkkauksen periaatteissa. Työnantajan toimivaltaan kuuluu päättää palvelussuhteen kestosta ja tätä kautta määräaikaisen palvelussuhteen päättymisen ajankohdasta. Sijaisten palkkaaminen Jyväskylän kaupungin nykyisten periaatteiden mukaisesti ei lisää epäoikeudenmukaisuutta tai vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön epätasa-arvoista kohtelua. Valtuustoaloitteen mukaiseen käytäntöön ei ole perusteltua siirtyä.

Valtuustoaloite kuntalisän käyttöönotosta kotihoidossa oleville alle 5-vuotiaille lapsille Jyväskylässä

Kaisa Garedew (PS) sekä 18 muuta valtuutettua ovat tehneet 28.11.2022 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupungin tulisi ottaa kuntalisä käyttöön kotihoidossa oleville alle 5-vuotiaille lapsille. Valtuustoaloitteen mukaan kuntalisä olisi kaupungille kannattavaa, koska lapsen kotona hoitaminen on kaupungin talouden kannalta edullisempaa, kuin lapsen hoitaminen kunnallisessa päivähoidossa. Jos perheet valitsevat hoitaa pienet lapset kotona, voitaisiin vähentää varhaiskasvatuspaikkoja sekä painetta rekrytointeihin ja muhin investointeihin.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa, että aloitteessa esitetyn järjestelyn kustannusvaikutusten arvioidaan eri vaihtoehdoista ja ennakoidusta lapsimäärästä riippuen olevan 0,6 miljoonan euron ja 3,5 miljoonan euron välillä. Kustannuksiin vaikuttaa mahdollinen kuntalisän käyttöönoton ajankohta (vuoden alusta tai toimintakauden käynnistyessä 1.8. alkaen), kuntalisän suuruus sekä arvio lapsimäärän kasvusta. Tuen piirissä olevien lasten määrän kasvaessa kotihoidon tuen kustannukset kasvavat myös hoitorahan ja hoitolisän osalta. Jos kotihoidon tuen piirissä olevien lasten lukumäärä kasvaa 5 % nykyisestä, maksetaan 35 alle 3-vuotiaalle lapselle nykyistä enemmän hoitorahaa ja hoitolisää. Kustannusvaikutukset tällä ovat maksimissaan koko kalenterivuoden ajalta 242.000 euroa ja 1.8. alkaen, 5 kuukauden kustannusvaikutus 101.000 euroa. Jos lapsimäärä tuen piirissä kasvaa 10 % nykyisestä, maksetaan 70 alle 3- vuotiaalle lapselle nykyistä enemmän hoitorahaa ja hoitolisää. Kustannusvaikutukset tällä ovat tällöin maksimissaan koko kalenterivuoden ajalta 484.000 euroa ja 1.8. alkaen, 5 kuukauden kustannusvaikutukset 202.000 euroa.

Kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa täältä: https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jyvaskylan-kaupunginhallituksen-esityslistat-ja-poytakirjat

Lisätietoja:

- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- kaupunginhallituksen jäsen Tony Melville, p. 050 2464
- kaupunginhallituksen jäsen Joni Parkkonen, p. 044 294 4934
- kaupunginhallituksen jäsen Ira Vainikainen, p. 045 144 3552
- kaupunginhallituksen jäsen Tapio Puolimatka, p. 050 413 4324
- kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819