Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio

Jyväskylän seudun joukkoliikenne - fiksusti liikkeellä

Jyväskylän seudun joukkoliikennejaoston päätöksiä 15.8.2019

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien yhteinen joukkoliikennejaosto kokoontui torstaina 15.8. Jyväskylässä. Käsiteltävänä oli muun muassa pitkälle tulevaisuuteen luotaavan Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman raportti.


Joukkoliikenteen hankinnan periaatteet, kohde 4

Paikallisliikenteen kohde 4 on tulossa kilpailutuksen kohteeksi, koska sitä koskeva liikennöintisopimus päättyy 31.5.2020. Kohteen linjat ovat Jyväskylän keskustan, Keljonkankaan, Säynätsalon ja Muuramen välisiä yhteyksiä ja palvelevat koululais-, opiskelu-, työmatka- ja vapaa-ajan liikkumista. Siihen sisältyvät Linkki-paikallisliikenteen linjat 7 (yhteysväli Sääksvuori–Kaijanlampi–Keskusta–Viitaniemi), 13 (yhteysväli Tikkala–Saukkola–Isolahti–Myllyjärvi–Keskusta), 16 ja 16M (yhteysväli Muuratsalo–Säynätsalo–Keljonkangas–Kauppatori) 21 (yhteysväli Muurame–Säynätsalo–Keljonkangas–Kauppatori) sekä 21M (yhteysväli Muurame–9-tie–Kauppatori).

Joukkoliikennejaosto hyväksyi hankintaa koskevat periaatteet. Hankinnasta julkaistaan tarjouspyyntö, ja saapuneiden tarjousten perusteella valitaan liikenteen operoinnista vastaava liikennöitsijä. Hankintapäätös ja -sopimus pyritään tekemään vuoden 2019 aikana. Sopimuskausi on 4 + 2 + 2 vuotta. Perussopimus tehdään aikajaksolle 1.6.2020–31.5.2024, jonka jälkeen on mahdollisuus optiokausien hyödyntämiseen 1.6.2024–31.5.2026 ja 1.6.2026–31.5.2028. Kaluston tulee täyttää vähintään Euro 6 -tason päästövaatimukset ja käyttövoima tulee olla biodiesel, biokaasu tai sähkö.


Joukkoliikenteen kehittämisohjelma ”Linkki tulevaisuuteen 2030”

Joukkoliikennejaosto päätti hyväksyä joukkoliikenteen Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman ja esittää Jyväskylän kaupungille sekä Laukaan ja Muuramen kunnille kehittämisohjelman hyväksymistä.

Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostamallaan viranomaisalueella vastanneet 1.7.2014 alkaen paikallisliikenteen järjestämisestä. Joukkoliikenneviranomaisen työ keskittyy kaupunkiseudun Linkki-paikallisliikenteen voimakkaaseen kehittämiseen. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut voimakkaasti ja synnyttänyt tarpeen laatia joukkoliikenteelle pidemmän aikavälin strateginen ja liikennepoliittinen suunnitelma. Suunnitelman ensisijaisena tavoitteena on edistää joukkoliikennettä kestävänä liikkumismuotona ja lisätä joukkoliikenteen osuutta arjen matkoilla. Kehittämisohjelman pääpaino on tulevaisuuden vision muodostamisessa, suuntaviivojen selvittämisessä sekä valintojen perustelemisessa. Ohjelmassa otetaan huomioon joukkoliikenteen toimintaympäristössä tapahtuneet sekä tiedossa olevat muutokset ja lainsäädännön uusiutuminen.

Joukkoliikenteen rahoituksen nykytaso on Jyväskylän kaupunkiseudulla useimpiin kaupunkiseutuihin verrattuna ollut todella matala. Sellaisenaan se ei mahdollista joukkoliikenteen riittävää kehittämistä. Siten joukkoliikenteeseen satsaaminen tulisi seudun näkökulmasta nähdä olennaisena kehittämistoimenpiteenä. Hyvät joukkoliikennepalvelut ovat tärkeä kunnan elinvoimaisuuden mittari ja kilpailukykytekijä, joka muun muassa lisää työllisyyttä ja työvoiman liikkumista, vaikuttaa teollisuuden, kaupan ja palvelujen saavutettavuuteen, parantaa esimerkiksi oppilaitosten vetovoimaa, lisää alueiden turvallisuutta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta . Investoimalla joukkoliikenteeseen voidaan myös siirtää isoja tie- ja katuhankkeiden investointeja.

Linkki tulevaisuuteen 2030 -joukkoliikenteen kehittämisohjelma pyrkii löytämään vastauksia siihen, millaisia joukkoliikennepalveluja Jyväskylän seudulla tarjotaan tulevaisuudessa sekä miten tuleviin toimintaympäristön muutoksiin ja ilmastopolitiikan haasteisiin vastataan. Kehittämisohjelmaa on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja kuntien päättäjien kanssa. Ohjelmatyön ohjausryhmään on kuulunut edustajia osakaskuntien hallituksista ja seudullisesta joukkoliikennejaostosta sekä kuntien ja valtion viranhaltijoita. Ohjausryhmän lisäksi työtä on valmistellut Jyväskylän kaupungin edustajista ja projektin konsulttiryhmän Waystep Consulting Oy:n, Ramboll Finland Oy:n ja NRC Finland Oy:n projektihenkilöistä koostunut työryhmä.

Kehittämisohjelmassa tavoitteeksi on asetettu joukkoliikenteen matkamäärien tuplaaminen nykyisestä 7,5 miljoonasta matkasta 15 miljoonaan matkaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää monenlaisia kehittämistoimia, esimerkiksi maankäytön ja joukkoliikenteen tiivistä yhteistoimintaa, liikkumispalveluiden parantamista, joukkoliikenteen tarjonnan kasvattamista, edullisia lipputuotteita, tie- ja katuosuuksien suunnittelua joukkoliikennelähtöisesti, muutoksia asukkaiden liikkumistottumuksissa ja henkilöauton käyttöön kohdistuvia muutoksia.

Kehittämisohjelmatyössä on tarkasteltu kolmea alueen näkökulmasta potentiaalisinta liikenteen toteutusratkaisua, jotka ovat

  • Vaihtoehto A: Liikenteen lisääminen linja-autokalustolla (runkolinjojen toteutus, nopeat seutuliikenteen linjat ja ns. citylinkki Jyväskylän keskustan alueella)
  • Vaihtoehto A+B: Linja-autokalusto täydennettynä BRT- kalustolla (BRT = Bus Rapid Transit)
  • Vaihtoehto A+B+C: Linja-auto ja BRT täydennettynä lähijunaliikenteellä

Tarkastelujen perusteella joukkoliikennetarjonnan lisääminen on järkevintä aloittaa lisäämällä linja-autokalustolla ajettavaa liikennettä, jossa investointikustannukset olisivat noin 2-5 miljoonaa euroa ja vuosittainen liikennöintikustannusten nousu noin 5 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen käyttöä voidaan selvityksen mukaan lisätä edullisia lippuja tarjoamalla, parantamalla joukkoliikennetarjontaa, nopeuttamalla ja sujuvoittamalla matkaketjuja, matkustamisen helppoudella sekä kaluston kehittämisellä. Lisäksi joukkoliikenteen markkinoinnilla, asukkaiden asenteisiin vaikuttamalla, lisäarvopalveluilla sekä jatkuvalla seurannalla ja kehittämisellä pystytään nostamaan joukkoliikenteen imagoa ja roolia hyvän liikkumisvaihtoehtona.

Kokonaisuudessaan Linkki tulevaisuuteen 2030 -ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden arvioitu lisärahoitustarve on 7,35 miljoonaa euroa. Samalla ajanjaksolla matkustuksen lisääntyminen lisää myös asiakastuloja, joten lopullisten vuosittaisten nettokustannusten lisäys vuonna 2030 on arvioitu olevan noin 3,35 miljoonaa euroa. Investointikustannusten osuus on 2,85 miljoonaa euroa. Matkamäärien lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet koostuvat käyttökustannuksista ja investointikustannuksista, mutta toimenpiteiden ajoittaminen ja niiden kustannusvaikutukset voidaan toimenpiteiden rytmittämisen kautta jakaa useamman vuoden aikajaksolle.

Joukkoliikenteen nykyinen toimivalta-alue on Linkki-liikenteen näkökulmasta toimiva. Se antaa parhaat mahdollisuudet toimivaltaiselle viranomaiselle keskittyä ydintehtävään ja erikoistua kaupunkiliikenteen sekä tiheävuoroisen seutuliikenteen kehittämiseen. Alueella liikennöivän, markkinaehtoisen liikenteen ja ELY-keskuksen hankkiman, naapurikunnista saapuvan ostoliikenteen kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä. Jyväskylän seudun joukkoliikenteen toimivalta-aluetta ei kannata kuitenkaan laajentaa ja hajauttaa toimivaltaisen viranomaisen resursseja maaseutumaisille alueille, jossa liikenteen kehittämisen tavoitteet ovat erilaiset ja liikennepalvelut tuotetaan eri periaatteiden mukaisesti kuin Linkki-liikenteessä.

Uudistuksia ryhdytään toteuttamaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vyöhykemuutos ja lippuhintojen alennus. Linjastoa uusitaan ensin nykyisten liikennöintisopimusten puitteissa ja jatkossa liikennöintikohteiden kilpailutusten rytmissä. Samoin kaluston uusiminen ympäristöystävällisempiin käyttövoimiin tapahtuisi vaiheittain kilpailutusten yhteydessä. Toimenpiteitä täsmennetään vuosibudjetin laatimisen yhteydessä.

Uudistusten vaikutukset näkyvät viipeellä. Noin vuoden 2025 aikana on syytä selvittää BRT-ratkaisua uudelleen. Toimivaltainen viranomainen seuraa joukkoliikenteen matkamääriä linjatarkkuudella. Matkamäärien kehitys voi olla epätasaista, mutta on tärkeää huolehtia siitä, että kehityksen suunta pysyy oikeana ja asiakkaiden tyytyväisyyttä uudistuksiin seurataan.


Jyväskylän seudun joukkoliikenteen ja Jyväskylän palveluliikenteen talousarvio 2020

Joukkoliikennejaosto päätti yksimielisesti esittää Jyväskylän kaupungille sekä Laukaan ja Muuramen kunnille joukko -ja palveluliikenteelle esitetyn, vuoden 2020 talousarvion hyväksymistä sillä lisäyksellä, että Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman toimenpiteet käynnistetään vuonna 2020. Tätä varten jaosto esittää, että talousarvioon lisätään 1,7 miljoonaa euroa vyöhykeuudistuksen ja lippujen hintojen alentamisen kustannusten kattamiseksi. Lisärahoituksella katetaan vyöhykeuudistus ja lippujen hintojen alentamisen kustannukset.

Joukkoliikenteen talousarvio sisältää seudullisen joukkoliikenteen kustannusten lisäksi Jyväskylän kaupungin joukkoliikenteen sekä palvelu- ja asiointiliikenteen kustannukset. Valmistelun pohjana on Jyväskylän kaupungin talousarvioraami. Vuoden 2020 liikenteen asiakastulot ja liikenteestä maksettavat korvaukset on arvioitu loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 toteutuneiden kustannusten mukaisina. Matkamääriin ja asiakastulokertymään on positiivisesti vaikuttanut vuoden 2019 alusta toteutettu kausilippujen hinnanalennus. Matkamäärien kasvu lisää edelleen painetta palvelutarjonnan parantamiselle, joten liikenteen määrää on lisätty kysyntään vastaamiseksi. Joukkoliikenteen matkamäärien arvioidaan vuonna 2020 kasvavan noin 3,5 prosenttia.

Joukkoliikenteessä valmistellaan lakisääteistä, lippu- ja maksujärjestelmiä koskevaa tunnistepohjaisuutta., jonka käyttöönottoon varaudutaan Waltti-lippu- ja maksujärjestelmän kehittämiskustannuksissa myös vuosina 2020 ja 2021. Lipunmyyntiverkosto säilytetään nykyisenä, jolloin lippuja myydään Linkki-palvelupisteen lisäksi Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen R-kioskeilla sekä nettipalvelussa. Waltti-lippuostokset ovat rajoitetusti mahdollisia myös paikallisliikenteen linja-autoissa. Joukkoliikenteen henkilöstömäärään (8 työntekijää) ja kustannuksiin ei tule muutoksia.

Jyväskylä vastaa joukkoliikenteessä Jyväskylän kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän ja kaupunkialueen pysäkkikatosten uusimisen kustannuksista. Vapaudenkadun paikallisliikennekeskus siirtyy Kirkkopuiston pysäköintihallin ja Reimarinkulman rakentamisen ajaksi väliaikaisesti Asemakadulle. Alkuvuodelle 2019 kaavailtu siirto on viivästynyt, eikä tarkka muuttoaikataulu ole toistaiseksi tiedossa. Siirrosta aiheutuvat lisäkustannuksista vastaa yksin Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät aiempien vuosien tasolla. Kaupunkialueella kaikille avoin Linkki VIP-liikenne täydentää joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Toiminnallisesti palveluliikenne on osa joukkoliikennepalvelua. Autojen väritys noudattelee linja-autojen tilaajaväritystä ja lipputuotteina liikenteessä käyvät Waltti-lipputuotteet. Palveluliikenteen asiakastulot eriytetään seudullisen joukkoliikenteen tuloista käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvioon varataan rahaa henkilökuljetusyksikön palkkamenoihin (lukuun ottamatta koulukuljetussuunnittelijan ja fiksun liikkumisen koordinaattorin), joukkoliikenteen viestinnän ja markkinoinnin kustannuksiin, seudullisen liikenteen hankintoihin sekä määrärahat toteutettavia projekteja varten. Kustannukset jaetaan kuntien asukasluvun perusteella. Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa. Vuoden 2020 talousarviota valmisteltaessa liikennöintikustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2018 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa, jossa Jyväskylä vastaa 88,62 prosentista, Laukaa 6,98:stä ja Muurame 4,40 prosentista liikennöintikustannuksia. Laukaalaisten ja muuramelaisten matkustus on lisääntynyt verrattuna Jyväskylän kuntalaisten tekemiin matkoihin, mikä näkyy Muuramen ja Laukaan osuuksien hienoisena kasvuna. Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen nousu- ja sopimuskorvaukset sekä markkinaehtoisen liikenteen nousukorvausten kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa.

Joukkoliikenteen lipputulot on arvioitu syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 toteuman perusteella. Lipputuloissa ovat mukana yksittäisten käyttäjien ostamat liput ja kertamatkat, Matkahuollon valtakunnallisten lipputuotteiden käytöstä saadut korvaukset sekä eri toimialojen (esim. koulujen) ja Kelan maksamat korvaukset joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista. Joukkoliikenteen talousarviossa 2020 seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi arvioidaan 13 931 700 euroa ja menoiksi 19 400 836 euroa, joten toimintakate on miinusmerkkisenä 5 469 132 euroa. Joukko- ja palveluliikenteen vuoden 2020 tuloiksi on arvioitu 200 000 euroa ja menoiksi 749 900 euroa, jolloin toimintakate on –549 900 euroa. Seudullisen joukkoliikenteen jäsenkuntien eli Laukaan ja Muuramen maksuosuudet joukkoliikenteen koostuvat seudullisen yksikön yleisistä kustannuksista, PSA-liikenteen sopimuskustannuksista, muuhun liikenteeseen maksettavista sopimuskorvauksista ja matkalippujen nousukorvauksista sekä seudullisista kehittämishankkeista. Laukaan kunnan maksuosuudeksi vuodelle 2020 arvioidaan 533 300 euroa ja Muuramen osuudeksi 312 400 euroa. Muuramen osuus kustannuksista nousee vuoteen 2019 verrattuna noin 23 000 euroa ja Laukaan noin 45 000 euroa. Muutoksiin vaikuttaa laskutusperusteen muuttuminen matkustustoteuman perusteella laskettuna.

Joukkoliikenteen vuoden 2020 talousarvio mahdollistaa nykyisen linjasto-, liikennöintikustannus- ja lippujärjestelmähankkeiden rahoituksen. Joukkoliikenteen Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelmassa ehdotetut toimenpiteet vuodelle 2020 (kausilippuhintojen alentaminen, vyöhykejärjestelmän yksinkertaistaminen) ei talousarvioon esitetyllä rahoituksella ole mahdollinen, vaan edellyttää seudun kunnilta vuoden 2020 talousarvioon yhteensä noin 1,7 miljoonan euron lisärahoitusta. Tarvittava lisärahoitus on Jyväskylältä 1 506 000 euroa, Laukaalta 119 000 euroa ja Muuramelta 75 000 euroa.

Osa joukkoliikenteen rahoituksesta saadaan valtionavustuksen muodossa. Jyväskylän kaupunkiseutu kuuluu keskisuuriin kaupunkiseutuihin, joiden joukkoliikenteen kehittämiseen suunnatuista valtionavustuksista päättää Liikennevirasto. Vuodelle 2019 Liikennevirasto on myöntänyt Jyväskylän kaupunkiseudulle valtionavusta 1 170 000 euroa seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Vuoden 2020 valtionavustusten määrästä ei ole tietoa, mutta sen arvioidaan pysyvän suunnilleen samana kuin edellisvuonna.


Kaikista kokouksen asioista tehtiin päätökset esitysten mukaisina lukuun ottamatta asiaa numero 23 (Joukko- ja palveluliikenteen talousarvio 2020), josta päätös tehtiin muutetun päätösesityksen mukaisena. Esityslista liitteineen löytyy pöytäkirjan julkaisuun saakka osoitteesta http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=8448. Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja julkaistaan sen valmistuttua osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_kokl_tweb.htm?+kirjaamo=951.


Joukkoliikennejaosto kokoontuu seuraavan kerran 24.10.2019.


Lisätietoja:

– Joukkoliikennejaoston puheenjohtaja Tom Nevanpää, p. 050 586 0368, tom.nevanpaa[at]jyvaskyla.fi
– Palvelupäällikkö Kari Ström, p. 014 266 5139, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

15.8.2019Kristiina Pentikäinen

Järjestäjä, liikennöitsijä ja päätöksenteko

 Linkki-palvelupiste
paikallisliikenteen asiakaspalvelua

Käyntiosoite: Asemakatu 7, Jyväskylä
Avoinna ma 10-17, ti-pe 10-16

Syksyn 2019 aukioloajat:
5.8.-13.9. ma-ke klo 10-17, to-pe klo 10-16
16.9.- ma klo 10-17, ti-pe klo 10-16

Puhelinpalvelu
ma-pe 9-12
p. 014 266 0114

Yhteydenotot aukioloaikojen ulkopuolella:
Jyväskylän kaupungin palautepalvelu


Copyright © 2019 Jyväskylän kaupunki. Sivun alkuun

Linkki » Linkki » Uutiset » Jyväskylän seudun joukkoliikennejaoston päätöksiä 15.8.2019